Keskustelemuksia

About Keskustelemuksia

Keskustelemuksia on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran podcast, jossa liikutaan uteliaasti ajassa – menneessä, nykyisessä ja tulevassa. Sarjan 3. kaudella Kaisa Kaakisen, Hanna Karhun ja Ville Kivimäen keskustelukumppaneiksi saapuu tutkijoita ja taiteilijoita avaamaan näkymiä sekä SKS:n arkiston kiehtoviin aineistoihin että aivan uusiin julkaisuihin. Sarja sopii kaikille kulttuurista, kulttuuriperinnöstä ja tutkitusta tiedosta kiinnostuneille. Tervetuloa mukaan!

Publisher

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Category

society & culture

Language

fi

Explicit

No

First episode

5 Jan 2022

Latest episode

10 Dec 2025

Latest episodes

24 episodes in the feed.

1. 

   10 Dec 2025

   Vaikeista asioista ja taiteesta

   Miksi taide on usein paikka, jossa yksilöiden ja yhteisöjen vaikeat kokemukset saavat muodon? Jaksossa pohditaan taiteen – erityisesti sarjakuvan ja kaunokirjallisen proosan – keinoja käsitellä ja jäsentää traumaattisia kokemuksia. Keskustelussa sivutaan taiteen suhdetta nykyajan traumapuheeseen ja katsotaan myös taaksepäin jälleenrakennusajan Suomeen, jonka taiteessa ja kulttuurissa sotakokemuksia työstettiin ennen kuin nykyiset tavat puhua traumasta olivat muotoutuneet. Keskustelijat: Susanna Hast on kirjailija, laulunkirjoittaja, taiteellisen tutkimuksen dosentti sekä sodan ja väkivallan tutkija. Hastin ensimmäinen kaunokirjallinen teos Ruumis / huoneet voitti vuonna 2022 Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon, ja syksyllä 2025 Hastilta ilmestyi romaani Toivottomuus. Ville Kivimäki on sosiaali- ja kulttuurihistorioitsija ja SKS:n tutkimusosaston johtaja. Hän on erikoistunut toisen maailmansodan sekä sen yksilöllisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten jälkiseuraamusten historiaan. Kivimäen teos Murtuneet mielet voitti tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2013. Kivimäki on viime aikoina tutkinut muun muassa sodan muistoa sodanjälkeisissä unissa ja elokuvissa. Sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseinen on tutkinut sarjakuvateoksissaan henkilökohtaisen ja yhteisen muistin leikkauspisteitä. Hänet palkittiin vuonna 2016 sarjakuvataiteen valtionpalkinnolla. Moisseinen on väitöskirjatutkija Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa ja työskentelee parhaillaan SKS:n tutkimusosastolla. Hänen taiteellinen tohtorintutkintonsa käsittelee sarjakuvan tilallisuutta ja jälleenrakennusaikaa Suomessa. Juontajana toimii SKS:n viestintäjohtaja Kaisa Kaakinen. Jaksossa kuullaan otteita Susanna Hastin teoksista Ruumis / huoneet (S&S, 2022) ja Toivottomuus (S&S, 2025) sekä lainaus perinteen tallentaja J. K. Harjun aineistosta, joka kuvaa Helsinkiä toisen maailmansodan jälkeen (SKS KRA J. K. Harjun kokoelma 1972:8177). Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistä. Tuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura Tikkanen. Tekninen toteutus: Book Garden.

2. 

   10 Dec 2025

   Keskeneräisiä käsikirjoituksia ja kirjallisuuden historiaa

   SKS:ssa säilytetään ja tutkitaan kirjallisten toimijoiden, kuten kirjailijoiden ja kääntäjien arkistoja ja käsikirjoituksia. Arkistoaineistojen kautta avautuu uusia polkuja kirjallisuuden historiaan sekä kirjailijoiden ja kääntäjien tuotantoon. Mitä arkistoaineistot kertovat niistä kirjallisista prosesseista, joissa osa käsikirjoituksista valmistuu ja osa puolestaan jää kesken ja julkaisematta? Jaksossa tutustutaan käsikirjoituksiin Minna Canthin, Toivo Pekkasen ja kääntäjä Tarja Roinilan arkistoaineistojen kautta. Keskustelijat: Toimituspäällikkö, dosentti Sakari Katajamäki työskentelee SKS:n tutkimusosaston Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikössä. Hän johtaa myös Koneen Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta Kääntämisen jäljet arkistoissa. Kirjallisuudentutkija Henna Keränen tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistoon naturalismista Minna Canthin keskeneräisissä näytelmä- ja proosakäsikirjoituksissa ja työskentelee SKS:n tutkimusosastolla. Keränen on myös perehtynyt Samuel Gustaf Berghin kirjalliseen jäämistöön. Yleisen kirjallisuustieteen dosentti Sanna Nyqvist työskentelee tutkijana SKS:n tutkimusosastolla. Hänen tutkimuskohteensa liittyvät esimerkiksi tekijänoikeuksiin ja siteeraamiseen. Nyqvist on ollut mukana ideoimassa Toivo Pekkaseen liittyvää toimintaa tutkimusosastolla. Juontajana toimii kirjallisuudentutkija Hanna Karhu. Jaksossa kuullaan ote Minna Canthin keskeneräisestä käsikirjoituksesta "Kaupungissa". Kuopion kaupunginkirjasto, Minna Canth -kokoelma. Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistä. Tuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura Tikkanen. Tekninen toteutus: Book Garden.

3. 

   10 Dec 2025

   Arkiston rahinaa ja uusia kansanlauluja

   Mikä nykykansanmuusikoita inspiroi vanhoissa arkistoaineistoissa? Tässä jaksossa sukelletaan suomalaiseen kansanlauluun ja kansanlaulukulttuureihin ja kysytään, miten historiallisista tallenteista ja perinneaineistoista syntyy uutta musiikkia. Lisäksi pohditaan, miten kansanlaulukulttuurit ovat muuttuneet Suomessa viimeisten parinsadan vuoden aikana. Millaisia katkoksia ja jatkumoita kansanlaulun historiaan liittyy, ja miten runolaulun ja rekilaulun arvostus on vaihdellut eri aikoina? Keskustelijat: Amanda Kauranne on kansanmuusikko ja kansanmusiikkiin erikoistunut toimittaja. Hän käyttää työssään erilaisia arkistolähteitä: äänitteitä, laulutekstejä, arvoituksia, muistitietoja ja lehtijuttuja. Kauranteen erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat juuri nyt suistamolainen ja vantaalainen kansanmusiikki, aineistojen monikielisyys sekä karjaperinteisiin liittyvät musiikilliset elementit. Heidi Henriikka Mäkelä on folkloristiikan dosentti Helsingin yliopistossa ja kansanmusiikin lehtori Taideyliopistossa. Hän on myös SKS:n tutkimusosaston tutkija. Mäkelä on tutkinut muun muassa kalevalamittaisen runouden, runolaulun ja Kalevalan nykykäyttöjä ja niihin liittyviä ideologisia merkityksiä. Venla Sykäri on folkloristiikan dosentti ja työskentelee tutkijana SKS:n tutkimusosastolla. Hän tutkii suullisen runouden tuottamisen ja esittämisen prosesseja, erityisesti runolaulua, rekilaulua, improvisoitua rapia ja kansainvälisiä kilpalaulukulttuureja. Juontajana toimii SKS:n viestintäjohtaja Kaisa Kaakinen. Jaksossa kuullaan seuraavat musiikkinäytteet Amanda Kauranteen laulamina. Runolauluesimerkkinä kuullaan Konstantin Kuokalta Suistamolla vuonna 1906 tallennettuja säkeitä Vävyn virrestä. Tekstin oli muistiinpannut Helsingissä A.R. Niemi. SKVR VII2: 2853. Melodia trad. Suistamo, tallentanut A. Lähteenkorva. Rekilaulunäytteenä kuullaan Kauhavalta (Vaasan Suomalaisen lyseon konventti K. Pernaa 8. 1889.) ja Lapualta (O.K. Hautamäki 521. 1935.) tallennettuja rekilaulusäkeitä. Lopussa seuraa ote Amanda Kauranteen säveltämästä kappaleesta Pyhä Jyrki, joka on julkaistu levyllä Karjalasta kolttien maille (Maailman musiikin keskus 2024). (Pyhä Jyrki, säv. Amanda Kauranne, san. trad. Suistamo, Impilahti, laulaneet Maria Kuusimäki, Irinja D'eleganen ja Pelagia Filatkin.) Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistä. Tuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura Tikkanen. Tekninen toteutus: Book Garden.