Toista maata on Kansallismuseon podcast, joka kääntää Suomen historian uuteen asentoon. Podcastissa liikutaan aikajanalla menneestä nykyisyyteen, vähän tulevassakin, ja kuhunkin teemaan päästään Kansallismuseon uudessa Toista maata -näyttelyssä esillä olevan kokoelmaesineen kautta.
Podcastin toimittaja-juontajana toimii Matti Johannes Koivu, ja vieraina kussakin jaksossa Matin kanssa teemasta keskustelevat kaksi aiheeseen vihkiytynyttä: tutkijoita, kirjailijoita, harrastajia, innostujia. Tuotannosta vastaavat Suomen kansallismuseo ja Jaksomedia.
Lue lisää podin esineistä ja vieraista verkossa www.kansallismuseo.fi (http://www.kansallismuseo.fi/), kuule uusimmat museon kuulumiset Instagramissa @kansallismuseo, ja tule vierailulle paikan päälle!
Historia on tässä!
#toistamaata
Kansallismuseon Toista maata -näyttely esittelee kristinuskon rinnalla kansanuskoa. Uskontoon liittyvät esineet ja uskominen ovat olleet ja ovat yhä melko tavallisia ja käytännöllisiä asioita. Usko luo turvaa sekä antaa keinoja sopeutua eri tilanteisiin.
Kuinka usko on muuttunut tieteen ja tiedollisen maailmankuvan tullessa mukaan kuvaan? Historiasta kertominen on aina tarinankerrontaa ja vallankäyttöä. Miten tämä näkyy museonäyttelyn tekemisessä ja toisaalta uskonnon historiasta kertomisessa?
Jaksossa Matin kanssa pyhyydestä ja uskosta keskustelevat teologian tohtori, tutkija Aku Visala ja kirjailija Anna-Kaari Hakkarainen. Kolmikko pohtii uskon liittymistä ihmisyyteen, sitä onko usko peili siitä, mitä olemme ihmisinä. Mistä ihmisen tarve uskoa syntyy ja liittyvätkö pyhyyden kokemukset uskoon, entä uskontoon? Ovatko ihmiset ajatelleet kansanuskoa uskontona vai onko se ollut heille pikemminkin totta? Miten uskonto ja uskonnollisuus ilmiönä elää ajassa?
Jakson esineestä, puisesta kivisilmäjumalasta, kertoo Suomen kansallismuseon intendentti Raila Kataja. Luonnossa olevaa voimaa ja väkeä oli paljon, ja luonnon kanssa läheisessä symbioosissa elettäessä onnen merkitys oli tärkeässä roolissa.
10 Jun 2021
Suomi, tuo eriarvoisuuden mallimaa
Taloudellisen eriarvoisuuden historia juontuu Suomessa pitkälle kartanotalouden aikoihin, ja edelleen teollistumisen aikaan mahtavine patruunoineen. Mutta mistä itse asiassa puhumme, kun puhumme taloudellisesta eriarvoisuudesta? Mitä tarkoitetaan mahdollisuuksien tasa-arvolla ja kuinka hyvinvointivaltion synnyn voi nähdä vapausprojektina?
Jaksossa taloudellisesta eriarvoisuudesta Matin kanssa keskustelevat toimittaja, ohjaaja Susanna Kuparinen ja ennustepäällikkö, taloustieteilijä Markku Lehmus. Kolmikko pohtii laman vaikutusta taloustieteen termeille ja kielelle, sekä sitä, millaisia vaiheita sosiaalisessa liikkuvuudessa on nähty. Onko eriarvoistumiskehitystä yritetty hillitä? Entä millaiselta tulevaisuus näyttää: jakaantuuko kansa yhä voimakkaammin, vai onko meillä vaihtoehtoja? Ja miksi unelmointi on hyvästä?
Jakson rujosta esineestä, Salmin pitäjästä kokoelmiin otetusta orjapäällikön sauvasta kertoo Suomen kansallismuseon intendentti Raila Kataja. Mitä yhteistä on Pamppu-Iivanalla ja Italialla?
3 Jun 2021
Häpeä on vahva kontrollin väline
Kansallistunteemme häpeä on sekä vahva kontrollin että itsekontrollin väline. Raamatun luomiskertomus on häpeän peruskertomus ja vaikuttanut valtavasti siihen, miten näkyväksi tulemista ja häpeän tunnetta pohditaan. Myöhemmin kirkko on ylläpitänyt järjestystä, käsitystä oikeasta ja väärästä. Koululaitoksella on myös ollut oma roolinsa häpeän tunteen luomisessa ja vahvistamisessa.
Jaksossa Matin kanssa suomalaisen häpeän rakennusaineista ja häpeän ylisukupolvisuudesta keskustelevat Turun piispa Mari Leppänen ja kirjailija Jani Toivola. Onko häpeässä kyse siitä mitä olet vai siitä mitä teet; miten syyllisyys ja häpeä eroavat toisistaan? Jani kuvailee hapetonta ja sanatonta häpeää, tunnistavatko Mari ja Matti tämän? Entä millainen on häpeän valoisa tulevaisuus?
Jakson esineestä, vuonna 1852 valmistetusta Vihannin kirkon häpeäpenkistä kertoo Suomen kansallismuseon amanuenssi Sari Tauriainen. Kuinka julkisesti nöyryytetty häpeärangaistuksensa kärsi? Millaisesta rikkeestä tai rikoksesta joutui penkin ylimmälle portaalle? Onko sosiaalisessa mediassa tapahtuva häpäiseminen nykyajan häpeäpenkkirangaistus?
27 May 2021
Tavara määrittää ihmisarvon
Tavara on paitsi konkreettisesti jotain, millä ympäröimme itsemme mutta myös arvoja. Mikä saa meidät haalimaan itsellemme yleensä juuri tietynlaisia esineitä tai asioita? Mitä tavara kertoo ja on kertonut omistajastaan – säädystä, luokka-asemasta, vauraudesta? Mikä on tavaran merkitys statuksen näkökulmasta?
Jaksossa Matin vieraina ovat luksusta ja kopioiden suhdetta ja kuluttamista tutkinut tutkijatohtori Linda Turunen ja vuoden vaateostolakossa ollut himoshoppaaja toimittaja-kirjailija Laura Friman. Mitä Laura huomasi vuoden ostolakon aikana kuluttamisestaan? Miten liukuva luksuksen määritelmä lopulta voi olla ja millaisesta ilmiöstä onkaan kyse nuorten luksuksenhimossa?
Jaksossa kuullaan Suomen kansallismuseon konservoinnin intendentin Eero Ehantin Diderot’n hengessä kertoma jännityskertomus, jonka pääosassa ovat kaksi meren pohjasta nostettua kelloa. Molemmat ovat esillä Kansallismuseon Toista maata -näyttelyssä.
20 May 2021
Olut ja viini ne yhteen soppii – näin syntyi hyvä suomalainen viinapää
Kun puhutaan suomalaisten juhlimiskulttuurista ja alkoholinkäytöstä kaikki alkoi siitä ihmisten saapumisesta Suomen alueelle. Metsän ja peltojen antimista syntyneet alkoholijuomat ovat maistuneet ihmisille niin arjessa – laimeampina – kuin juhlassa. Juomaringissä on seissyt likimain jokainen täysi-ikäinen.
Todennäköisesti lähes kaikissa kulttuureissa on halu ja tarve päihtymykselle. Mikä on leimallista suomalaiselle juhlimiskulttuurille ja minkälainen rooli alkoholijuomien nauttimisella on juhlimisessa ollut? Mitä Suomen alueella on juotu ja mitä tiedetään tuontijuomista?
Jaksossa Matin vieraina ovat alkoholikulttuuria tutkinut ja 1600-luvun juomakulttuurista väitellyt Jenni Lares sekä yökerhoihinkin tutkijana jalkautunut biletohtori Antti Maunu. Mitä eroa, jos mitään, on kontrolloidulla kontrolloimattomuudella ja hillityllä kontrollinmenetyksellä? Onko viinapäämme haukutunlaisen huono? Mikä yhdistää kesäfestarit ja Agricolan 1550-luvulla kirjallisesti kuvaaman rituaalin, Ukon vakat?
Jaksossa Suomen kansallismuseon kokoelmien huippuesineisiin kuuluvasta Ruskon kinkerikousasta kertoo Museoviraston erikoistutkija Risto Hakomäki. Miten koristeellinen juomahaarikka on kokoelmiin tullut ja miten kousia käytettiin?
13 May 2021
Suurmieskultti vääristi historiankirjoituksen
Suomea ja suomalaisuutta on rakennettu (merkittävien) miesten (merkittävistä) teoista kertovilla tarinoilla. Suurmieshistoria vertautuu liki pyhimyskulttiin. Miten kuvaa Suomesta rakennettiin, kun valtiota ei ollut vielä olemassakaan, ja miten tämä on vaikuttanut käsityksiin Suomesta ja suomalaisuudesta?
Päätoimittaja, Historian jännät naiset -teoksen kirjoittanut Maria Pettersson ja kirjailija, Toista maata -näyttelyn käsikirjoittaja Juha Hurme pohtivat Matti Johannes Koivun kanssa suurmiesten ominaisuuksia, historianopetusta ja sitä onko suurmiesten jalustalle nostamisella positiivisia vaikutuksia.
Jaksossa kuullaan myös Suomen kansallismuseon intendenttiä Jouni Kuurnetta, joka kertoo kansalliskokoelmiimme kuuluvista suurmiesten henkilökohtaisista esineistä.
Katso mistä esineestä Jouni puhuu: www.kansallismuseo.fi (http://www.kansallismuseo.fi/)
#toistamaata
Contact Toista maata
Guest appearances
Books guests
Based on episode analysis; this does not confirm that the show is currently accepting guests.
Host of Toista maata?
Claim your podcast to manage its listing and keep your show details accurate.
Pod Engine is an independent podcast discovery and analytics service and is not affiliated with or endorsed by this podcast. Artwork and show content belong to their owners. Full legal notice.
Explore this show Podcast research with Pod Engine
