#Yhteistyöhaaste

About #Yhteistyöhaaste

Maailma tarvitsee parempaa yhteistyötä! Mitä on aito yhteistyö ja miten siinä voidaan onnistua? 👉 Tutkimuksiin ja kokemuksiin perustuvia näkemyksiä, vinkkejä ja työkaluja. ** Uusia jaksoja viikoittain. Laita seurantaan! Kommentoi ja kerro, kenen ajatuksia yhteistyöstä haluaisit kuulla! ** Tässä podcastissa haastamme keskustelijat ja kuuntelijat tutkimaan ihmisten, tiimien, yhteisöjen ja organisaatioiden välistä yhteistyötä. Podcastia toimittaa Yhteistyöhaaste-kollektiivi. Tunnarin musiikki: Tuomo Eerikäinen. Yhteydenotot: Timo Järvensivu, timo.jarvensivu@uotta.fi

Publisher

Yhteistyöhaaste-kollektiivi

Category

education

Language

fi

Explicit

No

First episode

27 Feb 2026

Latest episode

29 Oct 2026

Latest episodes

36 episodes in the feed.

1. 

   29 Oct 2026

   Elokapinan nuoret: Järjestäytykää ihmiset, please! | Mitä Elokapinan nuoret ajattelevat yhteistyöstä ekokatastrofin äärellä? | #36

   Vieraina on kaksi Elokapinan nuorten edustajaa, jotka osallistuvat keskusteluun anonyymisti. Elokapina on kansainvälinen ympäristö- ja kansalaisliike, joka pyrkii toimimaan elämän puolesta ja käyttää kansalaistottelemattomuutta. Näin on lähdetty toimimaan, koska liikkeen mukaan tavalliset vaikuttamisen keinot eivät ole riittäneet. Keskusteluun osallistuvat Elokapinan nuoret eivät puhu koko liikkeen virallisina ääninä. He puhuvat nimenomaan omasta kokemuksestaan käsin: nuorina, aktivisteina ja Elokapinan toiminnassa mukana olevina ihmisinä. Keskustelemme siitä, mitä yhteistyö ja myös kapina tarkoittavat kansalaistottelemattomuuden, ilmastokriisin ja nuorten aktivismin näkökulmasta. Avaamme liikkeen sisäistä arkea ja sitä, miten kapina rakentuu yhteistyönä: on kokouksia, työryhmiä, koordinaattoreita, mandaatteja, käsimerkkejä, de-eskalointia, rohkeamman tilan periaatteita, koulutuksia, horisontaalista organisoitumista ja niin edelleen. Kuvailemme näitä ja sitä, miten ne toimivat. Ydinkysymys lienee se, miten yhteistyötä rakennetaan silloin, kun tavoitteena ei ole vain tulla toimeen olemassa olevan järjestelmän kanssa, vaan muuttaa sitä radikaalistikin. Välillä yhteistyö tarkoittaa järjestäytymistä, välillä luottamuksen rakentamista, välillä yhteistä vastuunottoa ja välillä myös sitä, että kaikkiin suuntiin ei tehdä yhteistyötä. Käsittelemme myös valtaa ja demokratiaa: miten päätösvaltaa voisi jakaa tasaisemmin ja miten ihmiset voisivat järjestäytyä paremmin, kun maailman muuttaminen ei kuitenkaan onnistu yksin. Mitä Elokapina nuorten kokemuksen mukaan on? Miksi kansalaistottelemattomuutta käytetään vaikuttamisen keinona? Onko kansalaistottelemattomuus demokratian vastaista vai osa demokratiaa? Miten johtajaton ja horisontaalinen liike voi organisoitua käytännössä? Miten luottamus rakentuu liikkeessä, jossa osa toiminnasta on avointa ja osa pidetään sisäisenä? Miksi ja miten rohkeamman tilan periaatteet ja de-eskalointi tärkeitä yhteistyötaitoja? Miten aktivismissa tasapainotellaan kiireen, vastuun, uupumisen ja yhteisön tuen välillä? Kenen kanssa Elokapina voi tehdä yhteistyötä, ja kenen kanssa ei? Mitä sukupolvien välinen yhteistyö voi tarkoittaa ilmastokriisin keskellä? Miksi nuoret korostavat järjestäytymistä, suoraa demokratiaa ja vallan jakamista? Mitä työelämän, verkostojen ja organisaatioiden kannattaisi oppia aktivistien yhteistyökäytännöistä? Jakson teemat: 00:00:00 – Elokapinan nuoret anonyymeinä vieraina 00:03:49 – Elokapina kansainvälisenä ympäristöliikkeenä 00:04:49 – Miksi kansalaistottelemattomuus? 00:07:10 – Pelko, kiinniotot ja valmistautuminen 00:09:09 – Yhteistyö ilmastokriisin pysäyttämisessä 00:10:35 – Kansalaistottelemattomuus ja demokratia 00:12:09 – Kokoukset, työryhmät ja koordinaattorit 00:13:01 – Horisontaalisuus ja johtajaton organisoituminen 00:18:30 – Päätöksenteko ja ryhmien mandaatit 00:20:23 – Kuka tahansa voi aloittaa toimintaa 00:29:45 – De-eskalointi ja rohkeamman tilan periaatteet 00:32:01 – Yhteistyö oletuksena, ei erillisenä sanana 00:40:01 – Kenen kanssa yhteistyö onnistuu? 00:48:04 – Luottamus, salassa pidettävät asiat ja vastuu 00:54:15 – Aktivismin kuormitus ja taukojen vaikeus 01:05:27 – Onnistumiset, yhteisöllisyys ja toivo 01:13:38 – Fasilitointi, käsimerkit ja kokouskäytännöt 01:20:24 – Oppaat, mandaatit ja suora demokratia 01:27:57 – Vastuun kasautuminen ja sitouttamisen vaikeus 01:35:12 – AY-liike, koulut ja ulkoinen yhteistyö 01:40:47 – Sukupolvet, radikaalius ja yhteistyö 01:48:20 – Demokratian laajentaminen ja vallan jakaminen

2. 

   22 Oct 2026

   Teollinen diplomatia | Mitä ekologinen jälleenrakennus vaatii yhteistyöltä? | Paavo Järvensivu | BIOS-tutkimusyksikkö | #35

   Paavo Järvensivu on BIOS-tutkimusyksikön perustajia ja tutkija, kauppatieteiden tohtori, Helsingin yliopiston ympäristö- ja yhteiskuntapolitiikan dosentti sekä talouden, ympäristön ja kulttuurin suhteiden pitkäaikainen tutkija. Hän on työskennellyt pitkään BIOS-tutkimusyksikössä ekologisen jälleenrakennuksen, poliittisen talouden, kulttuurin, innovaatio- ja teollisuuspolitiikan sekä tiedevetoisen suunnittelun kysymysten parissa. Tämän lisäksi hän on tehnyt töitä myös Mustarinda-seurassa taiteen ja tieteen yhteistyön parissa. Tässä jaksossa mukana on myös henkilökohtainen ulottuvuus: Paavo on podcastin juontajan Timo Järvensivun veli. Mukana keskustelussa on siis paitsi aikaa kaksi eri alan asiantuntijaa, myös veljespari. Kuulijan selvitettäväksi jää, minkälaisen lisäkierteen ja oman mausteensa tämä tuo keskustelun sisältöön ja luonteeseen. Tässä jaksossa pohdimme, miten ilmasto-, luontokato-, energia-, teollisuus-, turvallisuus- ja talouskysymykset liittyvät toisiinsa ja minkälaista yhteistyötä näihin liittyvät ongelmat ja kriisit vaativat. BIOS-tutkimusyksikön lähtökohtana on ajatus, ettei näitä yhteiskunnallisia haasteita voi ymmärtää vain yhdestä näkökulmasta. Tarvitaan monitieteistä, pitkäjänteistä ja keskittynyttä ajattelua, jossa yhteiskuntaa katsotaan myös materiaalisena järjestelmänä: millä energialla, aineilla, infrastruktuureilla, investoinneilla ja oletuksilla yhteiskunta pyörii, ja miten tätä yhteiskunnallista aineenvaihduntaa pitäisi muuttaa. Jakson keskeinen teema on tiedevetoinen suunnittelu ja teollinen diplomatia: miten Suomeen voisi rakentua kyky muodostaa yhteistä tilannekuvaa, ymmärtää materiaalivirtoja, koordinoida isoja investointeja ja tehdä kestävyyssiirtymää yli vaalikausien. Erityisesti tutustumme BIOS-tutkimusyksikön Industrial Foresight Studioon, jossa tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnallista koordinaatiota ja yhteistyötä aikamme kriittisimmissä kysymyksissä. Keskustelemme jaksossa muun muassa seuraavista kysymyksistä: Miksi ekologinen jälleenrakennus tarvitsee yhteisesti koordinoitua teollisuuspolitiikkaa? Mitä tiedevetoinen ja koordinoitu suunnittelu voisi käytännössä olla? Miten valtionhallinto, alueet, teollisuus, tutkijat, EU, media ja kansalaisyhteiskunta saataisiin mukaan samaan keskusteluun, muodostamaan yhteistä ymmärrystä ja muutosta? Mitä Industrial Foresight Studiossa käytännössä tehdään yhteisten ratkaisujen edistämiseksi? Mitä BIOS-tutkimusyksikössä ja myös Mustarindassa on opittu yhteistyön tekemisestä? Miten yhteistyösuhteita voi ylläpitää ilman että kriittinen sanoma vesittyy? Mitä on ”teollinen diplomatia” ja mihin sitä tarvitaan? Jakson teemat: 00:00:00 – Paavo Järvensivu ja BIOS 00:00:59 – BIOS ja yhteiskunnallinen aineenvaihdunta 00:02:37 – Kauppatieteistä kasvukritiikkiin ja BIOSiin 00:06:56 – BIOSin ydin ja ekologinen jälleenrakennus 00:12:46 – Yhteistyö monikriisin keskellä 00:17:02 – Industrial Foresight Studio käytännössä 00:18:08 – Materiaalinen tilannekuva ja kojelauta 00:21:13 – Teollinen hiilenhallinta ja kokonaiskuva 00:23:16 – Pitkäjänteisyys, instituutiot ja jatkuvuus 00:28:16 – Ministeriöt, alueet, teollisuus ja EU 00:33:44 – Rahoitus, säätiöt ja strateginen tutkimus 00:37:26 – Muutosteoria, vaikuttavuus ja buzzwordit 00:40:34 – Senaatintori, sijainti ja vallan ydin 00:44:53 – BIOS sisäinen yhteistyö onnistumisena 00:49:01 – Mustarinda, taide ja tieteen yhteiselo 00:55:28 – In-porukka, luottamus ja uusiutuminen 00:58:02 – Yhteistyökyky, halukkuus ja kriittisyys 01:01:42 – Teollisuuspolitiikka muuttaa toiminnan ehtoja 01:03:14 – Teollinen diplomatia ja vaikeat suhteet 01:08:54 – Halukkuus yhteiseen koordinaatiopöytään 01:12:40 – Tiedevetoinen suunnittelu ja koordinaatiokapasiteetti 01:15:02 – Miksi teollisuuspolitiikka on vaikeaa? 01:20:29 – Sanojen ideologinen sumu ja koordinaatio 01:24:25 – Materiaaliset kysymykset paremmin haltuun

3. 

   15 Oct 2026

   Konsortion synty | Miten vapaus, rajat ja luottamus yhdistyvät tutkimusverkostoissa? | Janne Artell | Luonnonvarakeskus | #34

   Janne Artell on Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö ja erikoistutkija, ympäristöekonomisti ja ympäristö- ja luonnonvaratalouden dosentti. Artell on tehnyt parikymmentä vuotta tutkimusta luonnon arvottamisen, luonnonsuojelun, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen parissa. Hän kuvaa itseään tutkijana ja verkostojen rakentajana, joka liikkuu rajapinnoilla: yhtä aikaa vieraana ja kotona monissa eri aiheissa. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, miten Luonnonvarakeskuksessa rakennetaan yhteistyötä tilanteessa, jossa luonnon, talouden, päätöksenteon, rahoituksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisten tarpeiden kysymykset kietoutuvat toisiinsa. Keskustelussa liikutaan eurooppalaisista hankekonsortioista Luken fokusalueisiin, tutkimuspäälliköiden viikkopalavereihin, päätöksenteon tietotarpeisiin, epävarmuuksien näkyväksi tekemiseen ja ad hoc -verkostojen luomiseen. Artell kuvaa Luonnonvarakeskuksessa tehtävää työtä verkostojen kautta: hänen työnsä keskeinen tavoite on ylläpitää, herättää, ohjata ja kytkeä tutkimusverkostoja sekä luoda yhteyksiä ihmisten, teemojen ja organisaatioiden välille. Henkilökohtaisemmalla tasolla Janne tuo mukaan myös poikkeuksellisen kokemuksen leijona- ja lohikäärme-esityksistä: kun kaksi ihmistä muodostaa yhden konkreettisen esiintyvän leijonan, yhteistyö ei ole pelkkää puhetta vaan harjoittelua, yhteistä liikekieltä, roolien ymmärtämistä ja kykyä jatkaa ja luottaa toiseen, vaikka live-esitys menisikin ihan totaalisesti pieleen. Minkälaisissa verkostoissa Luonnonvarakeskuksen tutkijat toimivat ja mikä saa nämä verkostot toimimaan? Miksi ja miten tutkimuslaitoksen työ on jatkuvaa yhteistä tasapainoilua tutkimuksen, päätöksenteon ja ulkopuolisen rahoituksen välillä? Miten tutkimuspäällikkö voi olla mukana käynnistämässä, ylläpitämässä, herättelemässä ja ohjaamassa verkostoja, joissa halutaan samalla ylläpitää myös tutkimuksen ja tutkijoiden vapautta? Miten luottamus rakentuu verkostoissa ja erityisesti kansainvälisissä tutkimuskonsortioissa? Miten yhteistyön ja verkoston osallistujien oman omistajuuden voi vahingossa tukahduttaa? Miten eri roolien kokeileminen voi auttaa ymmärtämään verkoston muita toimijoita? Miksi tutkimusorganisaatio tarvitsee sekä vapautta että yhteisiä rajoja? Jakson teemat: 00:00:00 – Janne Artell ja työ Luonnonvarakeskuksella 00:05:17 – Ympäristöekonomia rajapintojen tieteenä 00:10:15 – Suot, metsät, virtavedet ja biodiversiteetti 00:12:49 – Verkostot työn ytimenä 00:14:30 – Hankkeet määräaikaisina tutkimuslaitoksina 00:16:33 – Fokusalue tiedonjaon sekoittumisalustana 00:22:33 – Kemikaaliteema ja ad hoc -verkosto 00:25:26 – Strategia, hereilläolo ja nousevat teemat 00:31:21 – Ameeballa on kuitenkin suunta 00:36:28 – Tieto päätöksenteon tueksi 00:39:06 – Verkostot liittyvät verkostoihin 00:43:31 – Luottamus konsortion ydinporukassa 00:50:45 – Play-nappula verkoston aktivoimisessa 00:56:39 – Vapaus, rajat ja innovaatiot 01:08:18 – Lohikäärmeet, leijonat ja yhteistyö 01:12:09 – Luottamus rakentuu harjoittelemalla 01:27:37 – Mikromanagerointi tappaa yhteistyötä 01:39:26 – Ideavarkaus ja luottamusbisnes 01:49:27 – Luottamuspääoma ja tiedonkulun vaarat 01:57:43 – Verkostot ehkäisevät vastakkainasetteluja 01:59:14 – Epävarmuus, luvut ja julkinen keskustelu 02:04:51 – Elävän verkosto-organismin ylläpito 02:07:31 – Dialogisuus, fasilitointi ja moniäänisyys

Reach and audience

Public platform figures. Ratings count people who left a rating, not total listeners.

Spotify

5.0 / 5

4 ratings

Contact #Yhteistyöhaaste

Guest appearances

Books guests

Based on episode analysis; this does not confirm that the show is currently accepting guests.