by Teosto
Sukella musiikin kiehtovaan maailmaan Teoston podcastissa. Kuuntele millaisista tarinoista ja kokemuksista suosikkibiisit ovat syntyneet. Jaksoissa kotimaiset musiikintekijät kertovat myös vinkkejä ja oppejaan musiikkialalle hakeutuville. Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen. Yhteydenotot: teostory@teosto.fi
Language
🇫🇮
Publishing Since
3/15/2017
Pitch yourself as a guest, propose sponsorships, or reach out directly to the host.
December 19, 2025
<p><strong>Goldielocks eli Ella Mäntynen on tähdännyt artistiksi ja biisintekijäksi lapsuudestaan lähtien. 24-vuotiaana hän on jo ehtinyt paljon: hän on tehnyt biisejä monissa eri maissa sekä tehnyt suurimman englanninkielisen suomalaisen radiohitin 15 vuoteen.</strong></p><p><strong>Goldielocks</strong> nousi suomalaisten tietoisuuteen UMK:n kakkossijalla keväällä 2025. Made of -kilpailukappaleesta (säv. & san. <strong>Ella Mäntynen, Lauri Mäntynen, Topi Kilpinen</strong>) tuli hitti, joka ylsi radioiden soitetuimmaksi suomalaiseksi englanninkieliseksi kappaleeksi 15 vuoteen.</p><p>Teoston Säv.San.Sov. -podcastissa Mäntynen kertoo, kuinka hän on tähdännyt itse kappaleensa tekeväksi artistiksi lapsuudestaan lähtien. Hän korostaa musiikkinäkemyksensä muovautumisessa vanhempiensa roolia. Isä kuuntelutti Jethro Tullia ja Pink Floydia, äiti <strong>Patti Smithiä </strong>ja <strong>Janis Joplinia.</strong> Musiikkiluokkalaisena Mäntynen löysi itse <strong>David Bowien</strong>. Isä puolestaan opasti biisinkirjoitukseen antamalla akustisen kitaran ja kokoomateoksen <strong>Bob Dylanin</strong> sanoituksista.</p><p>Pop- ja rockhistorian legendaariset tekijänimet ovat nostaneet riman korkealle Mäntysen omassa tekemisessä. Jälki on jäänyt. Toki tämänkin asetelman voi kääntää positiiviseksi.</p><p>”Ei ehkä trauma, mutta loputon riittämättömyyden tunne, koska eihän sille tasolle välttämättä koskaan ehkä pääsemään itse. Aina on vara parantaa!”, hän kertoo naurahtaen.</p><p>Lapsena myös Mäntystä kymmenisen vuotta vanhemmat lapsi- ja teinitähdet <strong>Miley Cyrusista Demi Lovatoon</strong> ja <strong>Justin Bieberistä Taylor Swiftiin</strong> vaikuttivat omaehtoisilta ja toimivat tärkeinä esikuvina.</p><p>Perhe on yhä tärkeä Mäntyselle, sillä läheisin biisintekopari on hänen veljensä <strong>Lauri</strong>. Mäntynen kokee, että he täydentävät toisiaan: kitaristiveli on musiikin maisterina koulutetumpi, mutta hän suhtautuu avoimesti Ellan ehdotuksiin, jotka saattavat tulla tavallisimpien lainalaisuuksien ulkopuolelta. Myös yhteinen esteettinen näkemys soundimaailmasta helpottaa yhteistyötä.</p><p>Sisarukset ovat tehneet yhdessä paljon biisejä, ja yhdessä he myös muuttivat uraa luodakseen myös taannoin Berliiniin. Joensuussa kasvanut Mäntynen on muuttanut musiikkityön perässä jo lukioikäisenä Helsinkiin ja parikymppisenä Berliiniin. Nykyisin hän asuu Pariisissa. Biisisessioita hän on lisäksi tehnyt muun muassa Kööpenhaminassa, Los Angelesissa, Lontoossa ja Tukholmassa.</p><p>”Kansainvälistä uraa tehdäksesi sun on oltava pelipaikoilla, tai ainakin sulla pitää olla yhteydet niihin pelipaikkoihin.”</p><p>Jo varhain iskostetut Dylan-ihanteet ovat biisinteon prosessissa läsnä, mutta viime aikoina ”ruotsalaisempi”, melodiaa suosiva tapa on korostunut tekemisessä ilman, että tekstin tarinallisuus katoaa.</p><p>”Melodia on mun mielestä se ykköskuningas, koska lyriikkaa pystyy kuitenkin jumppaamaan.”</p><p>Haastattelijana musiikkitoimittaja <strong>Pasi Kostiainen.</strong></p><p></p>
December 5, 2025
<p><strong>On helpompi kirjoittaa lauluja kuin olla kirjoittamatta. Näin puhuu Teoston Säv. San. Sov. -podcastissa suomenkielisen rockmusiikin uranuurtaja, 1970-luvun lopulta saakka aktiivisesti lauluja kirjoittanut ja levyjä julkaissut Tuomari Nurmio.</strong></p><p><br></p><p>”Hittihakuisuus on mun mielestä aika rasittavaa ja vaarallista. Se rajoittaa heti sitä omaa kuviota.”</p><p><br></p><p><strong>Tuomari Nurmion</strong> pitkällä uralla on ollut monia eri kuvioita, mutta spontaanius, luontevuus ja omien juurien tiedostaminen ovat olleet tärkeitä ohjenuoria. Ei ole sattumaa, että <strong>Hannu Nurmio</strong> eli Tuomari Nurmio ja <strong>Dumari </strong>on tehnyt paljon lauluja Helsingistä. Hän kasvoi Kalliossa ja Töölössä sekä kohtasi 1960-luvulla ajankohtaiset ilmiöt <strong>Elviksestä</strong> folkmusiikkiin, vasemmistoradikalismiin ja päihderiippuvaisiin sotaveteraaneihin. Kaikuja niistä kaikista kuuluu hänen lauluissaan. Musiikki veti Nurmiota puoleensa niin radiosta kuultuna kuin muutaman oman levynkin voimin jo lapsena.</p><p><br></p><p>”Jossain vaiheessa sain valita, saanko fillarin vai sähkökitaran.”</p><p><br></p><p>Nurmio valitsi kitaran. Se on vienyt eteenpäin kuin liukkaasti liikkuva polkupyörä, elämänmittaiselle seikkailulle musiikin parissa. Se, että biisinteko ylipäänsä alkoi, oli eräänlainen välähdys- Nurmio toki tiesi, että Beatles ja Rollarit tekivät biisinsä itse, mutta asia oli helpompi tajuta kitaraa rämpyttävän Bob Dylanin kautta. Läpimurtokappale oli omasta vanhasta runosta muotoiltu Valo yössä.</p><p><br></p><p>”Tajusin, että näitähän voi tehdä itsekin. Olen tehnyt kaikki biisit ja kaikki levyt omilla ehdoillani.”</p><p><br></p><p>Kun Nurmio alkaa tehdä uusia biisejä, hän miettii yhtä kappaletta isompia kokonaisuuksia. Useimmiten albumia, jota varten on usein alusta lähtien myös jonkinlainen kansi-idea.</p><p><br></p><p>”Jos se (alkuperäinen idea) muuttuu matkan varrella, niin sitten se muuttuu.”</p><p><br></p><p>Tuomari Nurmio on oikeasti opiskellut oikeustieteen loppututkinnon.</p><p><br></p><p>”Ei siitä muuta hyötyä ole kuin se, että voi vähän rehvakkaammin käyttää tuota nimeä.”</p><p><br></p><p>Vaikka Tuomari Nurmio onkin tehnyt monenlaisia levytyksiä parodisesta swingistä laulettuun rautalankaan, tangosta balkanilaispoljentoon, bluesiin, folkiin ja vaikkapa stadilaiseen räppiin, hänellä on kuitenkin selkeä ja yksinkertainen kuva siitä, mistä kappale muodostuu.</p><p><br></p><p>”Koen, että biisissä on sanat, sävelmä ja riffi.”</p><p><br></p><p>Ne määrittävät biisin. Nurmio päättää etukäteen, millä tyylillä laulut toteuttaa ja mikä on niiden aihemaailma. Biisintekijänä asenteessa on eroa riippuen siitä, kirjoittaako hän rakkauslauluja, murhaballadeja vai sotaa käsitteleviä juttuja. Muitakin periaatteita on.</p><p><br></p><p>”Jos mun pitää valita omaperäisen ja luontevan vaihtoehdon välillä, valitsen epäröimättä luontevan.”</p><p><br></p><p>Se ei kuitenkaan ole ristiriidassa sen kanssa, että omaan ja omaehtoiseen pitää pyrkiä.</p><p><br></p><p>”Mieluummin vaikka huono, kunhan se on oma.”</p><p><br></p><p>Haastattelijana musiikkitoimittaja <strong>Pasi Kostiainen.</strong></p><p></p>
November 27, 2025
<p><strong>Santeri Kauppinen</strong> eli <strong>MD$ </strong>kertoo Säv. San. Sov. -podcastissa, mitä kaikkea on vaatinut kuusi Grammy-ehdokkuutta poikinut kansainvälisen uran luominen ja oman ammattitaidon kehittäminen sille tasolle, että biisejä pääsee tekemään Burna Boyn kaltaisille tähdille.</p><p><br></p><p>Santeri Kauppinen <strong> </strong>kasvoi kodissa, jossa kuunneltiin paljon musiikkia. Rumpali-isän jalanjäljissä myös poika alkoi soittaa kerrostalokodissa sähkörumpuja ja soitti myös kitaraa. Sitten tuli hiphop ja vei nuoren pojan mukanaan.</p><p>Vuonna 1992 syntynyt Kauppinen on ala-asteikäisestä lähtien kasvanut Suomessa, jossa on tehty suomenkielistä räppiä tosissaan. Fintelligens oli varhainen vaikuttaja, ja pian Kauppinen räppäsi itsekin. Omaa korvaa miellyttäviä taustoja ei noin vain saanut oman räppäyksensä taustalle, joten Kauppinen kiinnostui tekemisestä itse.</p><p><br></p><p>”Yläasteen jälkeen se lähti ihan maanisille reiteille. Aikaa kului aamusta yöhön ja yöt läpeensä. Ne oli pitkii päivii.”</p><p><br></p><p>Tällä Kauppinen tarkoittaa instrumenttinsa, eli tietokoneen käyttämisen harjoittelua ja haltuunottoa. Oppi meni perille, sillä 2010-luvun alussa Kauppinen elätti itsensä <strong>Mikael Gabrielin</strong> keikka-dj:nä sekä yhä enemmän myös musiikkia tehden. Vähitellen hän pääsi tekemään musiikkia nouseville nimille kuten JVG:lle.</p><p><br></p><p>Viime vuosina Kauppinen on paitsi tehnyt musiikkia ja tuottanut Suomessa esimerkiksi <strong>Ege Zulua</strong> ja <strong>Palefacea</strong>, myös kansainvälisesti tunnettuja ja suosittuja artisteja, kuten <strong>Burna Boyta</strong> ja <strong>Megan Thee Stallionia</strong>. Vaikka kellarin pimeydestä on kiivetty kirjaimellisesti omaan maisemakonttoristudioon ja Los Angelesin aurinkoonkin, on musiikin tekemisessä Kauppisen mielestä kyse aina samasta asiasta.</p><p><br></p><p>”Samaa asiaa siinä tavoitellaan edelleen. Musiikin tekeminen on sellaista taian luomista.”</p><p><br></p><p>Vuosien kuluessa Kauppinen kertoo kehittyneensä sekä tekniikassa että omassa osaamisessaan. Nykyisin voi olla ”himassa läppäri sylissä” ja saada aikaan monenlaisia juttuja. Sen, mitä hän haluaa mielessään kuulla, hän pystyy tavoittamaan nykyisin entistä helpommin.</p><p><br></p><p>Santeri Kauppinen haki yhteistyökumppaneita Suomen ulkopuolelta aluksi siksi, ettei täällä ymmärretty hänen kokemuksensa mukaan vaikkapa Britanniasta tai Yhdysvalloista omaksuttua muodikasta soundia, jota hän halusi tehdä. Kauppinen tunsi olevansa kuin häkissä, jossa ei saanut toteuttaa itseään haluamallaan tavalla. </p><p><br></p><p>Ensimmäinen englantilainen artisti, jonka kanssa Kauppinen teki musiikkia, oli <strong>Danny Seth</strong>. Hän onnistui tekemään kansainvälisen läpimurron niin, että <strong>Kanye Westin</strong> ja <strong>Pharrell Williamsin</strong> tuotantotiimit olivat yhteydessä Iso-Britanniaan. Myös Kauppinen niin sanotusti löydettiin.</p><p><br></p><p>Sessioita on riittänyt ja hittejäkin tullut jopa niin, että Kauppinen on ollut kuudesti ehdokkaana Grammy-palkinnon saajaksi. Viimeisin ehdokkuus pamahti parhaasta globaalin musiikin albumista Burna Boyn heinäkuussa 2025 ilmestyneen No Sign of Weakness -albumin myötä.</p><p><br></p><p>Säv.San.Sov. -podcastissa Kauppinen avaa omaa rooliaan, sessioiden hierarkioita nimekkäiden tekijöiden kanssa ja muita käytännön asioita, jotka liittyvät kansainvälisiin biisintekosessioihin. Kauppinen antaa myös vinkit uusille tekijöille musiikkinsa esille saamiseen, ehkä jopa kansainvälisesti.</p><p><br></p><p>Haastattelijana musiikkitoimittaja <strong>Pasi Kostiainen.</strong></p><p><br></p>
Discover related shows you might enjoy
Have a different question and can't find the answer you're looking for? Reach out to our support team by sending us an email and we'll get back to you as soon as we can.
Sukella musiikin kiehtovaan maailmaan Teoston podcastissa. Kuuntele millaisista tarinoista ja kokemuksista suosikkibiisit ovat syntyneet. Jaksoissa kotimaiset musiikintekijät kertovat myös vinkkejä ja oppejaan musiikkialalle hakeutuville. Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Yhteydenotot: teostory@teosto.fi
This podcast updates weekly.
This podcast is available on 4 platforms including Apple Podcasts, Spotify, and more. You can also use the RSS feed directly.
No, this podcast does not typically feature guests.
Pod Engine is not affiliated with, endorsed by, or officially connected with any of the podcasts displayed on this platform. We operate independently as a podcast discovery and analytics service.
All podcast artwork, thumbnails, and content displayed on this page are the property of their respective owners and are protected by applicable copyright laws. This includes, but is not limited to, podcast cover art, episode artwork, show descriptions, episode titles, transcripts, audio snippets, and any other content originating from the podcast creators or their licensors.
We display this content under fair use principles and/or implied license for the purpose of podcast discovery, information, and commentary. We make no claim of ownership over any podcast content, artwork, or related materials shown on this platform. All trademarks, service marks, and trade names are the property of their respective owners.
While we strive to ensure all content usage is properly authorized, if you are a rights holder and believe your content is being used inappropriately or without proper authorization, please contact us immediately at hey@podengine.ai for prompt review and appropriate action, which may include content removal or proper attribution.
By accessing and using this platform, you acknowledge and agree to respect all applicable copyright laws and intellectual property rights of content owners. Any unauthorized reproduction, distribution, or commercial use of the content displayed on this platform is strictly prohibited.
